Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa nähtävissä positiivista kehitystä

Melan teettämän kyselyn mukaan maatalousyrittäjien työhyvinvointi on viime vuoteen verrattuna kohentunut hieman. Yrittäjien kokema stressi ja psyykkiset oireet ovat vähentyneet. Myös työkyky koetaan jonkin verran paremmaksi. Työn ilo ja työtyytyväisyys ovat pysyneet viime vuoden tasolla ja niitä kokevat etenkin nuoremmat, alle 40-vuotiaat yrittäjät. Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri ja se on jatkoa viime vuonna aloitetulle työhyvinvointibarometrille.

Kysely on osa Kantar TNS Agrin toteuttamaa Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä ja vastauksia siihen saatiin yhteensä 4442 kappaletta. Aineisto on painotettu vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Vastaajista 1059 kuului lypsykarjatalouteen, 504 muuhun nautakarjatalouteen, 176 sikatalouteen, 1451 viljanviljelyyn, 888 muuhun kasvinviljelyyn ja 364 muihin tuotantosuuntiin. 

Puolet kokee stressiä, väsymystä kaksi viidestä vastaajasta
Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet viimeisen kuukauden aikana pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia. Vastausten perusteella psyykkisestä oireilusta yleisimpiä ovat voimattomuus ja väsymys, joita kaksi viidestä vastaajasta kertoi kokeneensa viimeisen kuukauden aikana. Yleisimmin väsymystä koettiin lypsykarjatiloilla. Muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta sekä uniongelmia oli kokenut vajaa neljäsosa vastaajista.

Myönteistä tuloksissa on, että psyykkistä oireilua koetaan kuitenkin vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi voimattomuuden kokemukset ovat vuodessa vähentyneet kuusi ja ärtyneisyyden kokemukset kahdeksan prosenttiyksikköä.

Tulokset osoittavat, että myös stressin kokeminen on vähentynyt. Nyt noin puolet vastaajista kertoi kokevansa vähintään kohtalaista stressiä, kun vuonna 2017 stressiä koki jopa kolme viidestä vastaajasta.  Stressin kokeminen on yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla. 

Työkykyarviot ovat niin ikään kohentuneet verrattuna vuoden takaiseen. Vuonna 2017 työkyvyn keskiarvo oli 7, kun se tänä vuonna oli 7,2 asteikolla 0–10.

Yli puolet vastaajista kokee työssään iloa ja innostusta
Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti kokevansa iloa ja innostusta työssään. Luku on suunnilleen sama kuin vuosi sitten.  Työtyytyväisyys näyttää sen sijaan hieman heikentyneen. Vuosi sitten noin puolet vastaajista oli tyytyväisiä työhönsä maatalousyrittäjänä. Tämän vuoden kyselyssä tyytyväisten määrä oli vähän alle puolet.

Merkillepantavaa on, että tulosten perusteella etenkin alle 40-vuotiaat yrittäjät kokevat työn iloa ja ovat tyytyväisiä työhönsä. Jopa 70 prosenttia alle 40-vuotiaista vastaajista ilmoitti kokevansa iloa ja innostusta työstään ja 60 prosenttia koki olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä.

Vaikka tuloksissa myönteistä virettä, monenlaisia työkyvyn tukitoimia tarvitaan edelleen
Vaikka kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että maatalousyrittäjien työhyvinvointi on kehittynyt myönteisempään suuntaan, riittää ennaltaehkäisevässä työhyvinvointityössä vielä paljon tehtävää. Yksi työhyvinvointityön tavoitteista on luoda sellaisia pysyviä palveluita, joilla maatalousyrittäjien jaksamista ja hyvinvointia voidaan paremmin tukea.

– Vaikka psyykkinen oireilu on vähentynyt ja stressiä koetaan vähemmän, on henkinen kuormitus edelleen korkealla tasolla verrattuna aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin tai muihin ammattiryhmiin. Myös työkykyarvio on selvästi alhaisempi kuin suomalaisilla keskimäärin. Tämä heijastuu esimerkiksi siihen, että maatalousyrittäjillä on muihin ammattiryhmiin verrattuna suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työsarkaa työhyvinvointityössä siis riittää, toteaa Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari.

Saari toivoo, että psyykkisen oireilun väheneminen kertoisi siitä, että maatalousyrittäjät ovat osanneet aiempaa enemmän hakea apua Välitä viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta. Välitä viljelijästä -projekti tarjoaa ostopalvelusitoumuksia muun muassa erilaisiin terapiamuotoihin.

Barometrilla kerätään tietoa työhyvinvoinnin muutoksista
Mela kerää työhyvinvointibarometria vuosittain saadakseen tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista.

– Meillä on tarve saada tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tilasta, muutoksista ja kehityssuunnasta, koska niitä kysytään meiltä usein. Tällainen lyhyt barometri palvelee tarvettamme hyvin, koska siinä on mukana hyvin yleisesti käytettyjä, työhyvinvointia ja jaksamista kuvaavia mittareita, Saari toteaa. 

Tutkimuksen tulokset kuvina.

Lisätietoja tuloksista:
Pirjo Saari, työhyvinvointitiimin vetäjä, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, puh. 0400 341 390 tai pirjo.saari@mela.fi

Lisätietoja tutkimuksen toteuttamisesta:
Reijo Pirttijärvi, Kantar TNS Agri, puh. 040 865 2363