Ohita valikko

Maatalousyrittäjien psyykkinen oireilu vähentynyt ja työtyytyväisyys kasvussa

Mela teetti Kantar TNS Agrilla kyselyn, jolla selvitettiin millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa. Kysely on jatkoa vuonna 2017 ja 2019 kerätylle Datalaari-tutkimukselle. Tulosten mukaan neljän vuoden aikajaksolla maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa on nähtävissä positiivista kehitystä lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Erityisesti psyykkinen oireilu ja stressin kokeminen ovat vähentyneet selvästi.

Kysely toteutettiin nettikyselynä osana Kantar TNS Agrin toteuttamaa Datalaari-tutkimusta. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Vastauksia kyselyyn saatiin 932 kappaletta. Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Vastaajista 148 kuului lypsykarjatalouteen, 92 muuhun nautakarjatalouteen, 37 sikatalouteen, 451 viljanviljelyyn, 127 muuhun kasvinviljelyyn ja 77 muihin tuotantosuuntiin.

Työtyytyväisyys, työn ilo ja työkyky kohentuneet

Kyselyn mukaan tyytyväisyys omaan työhön on kasvanut: yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä, kun vastaava arvio vuosina 2017 ja 2019 oli 51 %. Työn iloa ilmoitti kokevansa 57 % vastaajista. Vastaavat luvut olivat 53,5 % vuonna 2017 ja 55 %. vuonna 2019 Nuorimmat eli alle 40-vuotiaat yrittäjät, kokevat eniten työtyytyväisyyttä ja työn iloa.

Maatalousyrittäjien työkykyarvio on myös kohentunut. Vuonna 2017 koettu työkyky oli 7 (asteikolla 0–10), vuonna 2019 se oli 7,3 ja tänä vuonna vastaajien työkykyarvio oli 7,4.

Psyykkinen oireilu ja stressi vähentyneet selvästi

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet viimeisen kuukauden aikana pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia. Tulosten mukaan psyykkisessä oireilussa on tapahtunut selvä käännös parempaan. Yleisimmin koettu oire oli voimattomuus tai väsymys, joka on vähentynyt 47 prosentista 39 prosenttiin. Ärtyisyyden tai kiukkuisuuden raportoitiin vähentyneen 40,5 prosentista reiluun kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Myös masentuneisuus on vähentynyt. Vuosina 2017 ja 2019 noin neljäsosa vastaajista ilmoitti kokeneensa masentuneisuutta, kun nyt sitä raportoi kokevansa enää 19 % vastaajista. Uniongelmat ovat psyykkisistä oireista ainoita, joiden suhteen ei ole havaittavissa muutosta.  Eniten psyykkisiä oireita raportoivat eläintilalliset.

Myös stressin kokeminen on vähentynyt neljän vuoden seurantajakson aikana. Nyt stressiä ilmoitti kokevansa melko tai erittäin paljon 16 % vastaajista, kun vuonna 2017 stressiä koki neljännes ja vuonna 2019 reilu viidennes vastaajista. Stressin ja psyykkisten oireiden kokeminen on vastausten perusteella yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla. Myös tilakoko ja yrittäjän ikä vaikuttaa tulosten perusteella stressiin. Enemmän stressiä ja psyykkisiä oireita raportoitiin suuremmilla tiloilla ja alle 40-vuotialla yrittäjillä.

Maatalousyrittäjät selvinneet koronasta suhteellisen hyvin

– On hienoa huomata, että työhyvinvoinnissa näkyy kohenemista. Uskaltaisin ajatella, että myönteiset tulokset erityisesti psyykkisen oireilun vähenemisestä kertovat siitä, että apua on osattu hakea aiempaa enemmän muun muassa Välitä viljelijästä -projektin kautta, toteaa Melan työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari. Samoin tuloksista voi olla luettavissa se, että maatalousyrittäjät ovat selvinneet koronavuodesta keskimääräistä paremmin.

– Kohentuneet tulokset eivät toki tarkoita sitä, etteikö meillä riittäisi työtä työhyvinvoinnin saralla. Vaikka maatalousyrittäjien koettu työkyky on noussut, on se edelleen matalampi kuin muilla ammattiryhmillä. Työ on fyysisesti raskasta ja tapaturma-altista, joten ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa ja henkisen kuormituksen vähentämisen lisäksi töitä pitää tehdä myös fyysisen työkyvyn kohentamiseksi ja tapaturmien torjumiseksi. Siksi meillä on käynnissä muun muassa Nolla tapaturmaa maataloudessa -kampanja, Saari muistuttaa.

Barometrilla kerätään tietoa työhyvinvoinnin muutoksista

Mela kerää työhyvinvointibarometria vuosittain saadakseen tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista. Joka toinen vuosi kysely kerätään osana Kantar TNS Agrin suppeampaa Datalaari-tutkimusta ja joka toinen vuosi osana laajempaa Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimusta. Aineistokohtaista vaihtelua on näkyvissä jonkin verran.

– Vuosien saatossa olemme huomanneet, että Datalaari-tutkimuksessa vastaukset ovat hivenen positiivisempia kuin Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimuksessa. Näin oli tänäkin vuonna, mutta toisaalta olemme keränneet kumpaakin aineistoa jo niin pitkään, että voimme toteuttaa vertailuakin luotettavasti, Saari vakuuttaa.

Lisätietoja tuloksista:
työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari, puh. 0400 341 390 tai pirjo.saari(at)mela.fi

Lisätietoja tutkimuksen toteuttamisesta:
Reijo Pirttijärvi, Kantar TNS Agri, puh. 040-8652363

Barometrin tulokset kuvina (pdf)

Ohita sosiaalisen median syöte

Tästä puhutaan nyt @Melaviestinta

Ota yhteyttä

Soita asiakaspalveluumme 029 435 2650

Lähetä suojattua sähköpostia

Hae Mela-asiamiestä

Anna palautetta

Jätä yhteydenottopyyntö