Ohita valikko

Lomituspalvelut 50 vuotta

Lakisääteiset lomituspalvelut täyttävät 50 vuotta vuonna 2024.

Suomen lomituspalvelujärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä. Maatalouslomitus on tutkitusti kotieläintuottajan tärkein hyvinvointipalvelu.

Lomituspalvelujen historia pähkinänkuoressa

1970-luku

1.4.1974 laki vuosiloman järjestämisestä tuli voimaan.

70-luvun Suomessa maaltamuutto kiihtyi. Tiloilla ei välttämättä ollut enää työvoimaa, joka olisi tullut apuun tarvittaessa. Lisäksi vapaa-ajan merkitys huomattiin yleisen viisipäiväisen työviikon myötä. Eläinten hoito oli pääasiassa emäntien vastuulla. Lomituspalvelut syntyivätkin erityisesti emäntien toiveesta saada vähän vapaata sitovaan kotieläinten hoitotyöhönsä.

Lomaoikeus oli aluksi 6 päivää, 1970-luvun lopussa 14 päivää. Vuosien varrella vuosilomapäivien määrä on noussut nykyiseen 26 päivään. Lomapäiviin on nykyisin oikeus kaikilla tilan kotieläinyrittäjillä.

70-luvulla saatiin myös sijaisapuoikeus sairaustilanteisiin.

Aluksi maatalousyrittäjän piti itse hankkia lomittaja. Kunta maksoi lomittajan palkan.

Lomituspalvelut on lain alusta asti rahoitettu valtion budjetista. Aluksi lomituspalveluihin varattiin tietty summa, jolloin lomaa sai vain niin kauan kuin määräraha riitti. Tämä saattoi merkitä muun muassa sitä, että vain yksi maatilan yrittäjistä sai pitää 6 lomapäiväänsä.

1980-luku

Vuosilomapäivien määrä nousi 14:sta päivästä 19:ään päivään ja sijaisapuoikeus laajeni useisiin eri elämäntilanteisiin.

80-luvulla lomittajan hankkiminen siirtyi kunnan velvollisuudeksi, syntyi uusi ammattikunta: maatalouslomittajat.

1989 määräraha muuttui arviomäärärahaksi, mitä se on edelleen. Tämä tarkoittaa, että kaikki lakisääteiset palvelut voidaan toteuttaa.

1990-luku

Vuosilomapäivien määrä nousi 21:sta päivästä 22:een päivän.

90-luvulla säädettiin mahdollisuus itse järjestettyyn lomitukseen vaihtoehdoksi kunnan palveluille.

Lama-aika toi säästövaatimuksia myös lomitukseen.

Vielä 90-luvun alkupuolella melkein joka kunnassa oli ns. lomalautakunta, joka päätti lomaoikeuksista. 1997 lomituspalveluista tuli kunnille vapaaehtoinen ja vastuu lomituspalvelujen toimeenpanosta ja hallinnon järjestämisestä siirtyi Melalle.

2000–2024

Vuosilomapäivien määrä nousi 22:sta päivästä 26:een päivään.

2016 EU:n valtiontuen suuntaviivat rajasivat lomituspalveluita mm. poistamalla lomituksen kasvinviljelytöiltä.

Maatalouden rakennemuutoksen harventaessa lomitettavia maatiloja, alkoi Mela organisoida lomitusyksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2023 alusta lähtien lomituspalvelut hoidetaan alkuaikojen yli 300 lomitusyksikön sijaan 12 lomitusyksikön toimesta.

Tempaavia tarinoita lomituksesta

Keräämme tarinoita lomituksesta vuosien varrelta. Kerro sinä oma jännittävä, hauska tai mieleenpainuva tarinasi lomituspalveluista vastaamalla alla olevaan kyselyyn. Parhaat tarinat julkaistaan tällä sivulla ja somekanavissamme. Julkaistut tarinat palkitaan yllätyspalkinnolla.

Poimintoja tarinoista

"Emäntien emansipaatiota" neuvoteltiin yötä päivää

Minut valittiin Keskusliiton ensimmäiseksi sosiaaliasiainhoitajaksi 1.7.1969 alkaen, jolloin MYEL oli jo toimeenpanovaiheessa ja paljon oli töitä senkin kanssa.

Mutta loma-asiasta tuli ylivoimaisesti suurin työsarka: käytännössä tyhjältä pöydältä lähdettiin luomaan lakisääteistä järjestelmää. Siinä kuumimmat ja ratkaisevat hetket elettiin keväällä 1973.

Muistan ikuisesti hetket, jolloin valtuuskunnan jäsenet astelivat kevätkokoukseen MTK:n opistolle ja jo eteisessä ilmoittivat, että kotiin ei ole paluuta, ellei lomalaista ole mustaa valkoisella tuliaisiksi. Äärimmäisen tiukat neuvottelut siitä valtion kanssa tuli.

Yleensä valtuuskunta oli pitänyt vain päivän kokouksia. Tällä kertaa valtuuskunta oli opistolla kolme päivää ja kaksi yötä, kunnes maataloustulosopimuksen pöytäkirjaan oli saatu yksi lause: Maatalouden vuosilomalaki tulee voimaan 1.4.1974.

Olen kutsunut tätä ”emäntien emansipaatioksi”. Sen toteutumiseen tarvittiin silti kaikkia järjestön edunvalvonnan keinoja.

Heimo Tuomarla

Monipuoliset työtehtävät 80-luvulla

Kultaisella 80-luvulla, kun työaika oli 8 h karjan koosta riippumatta, tehtiin paljon myös muita töitä. Eräässä käsinlypsypaikassa maito ei mennyt meijeriin, vaan siitä tehtiin voita, eli sain tuonkin opin. Lisäksi leivottiin pullaa ja ruisleipää, jonka myös opin silloin. Kotiin päästyä oli pakko kotonakin kokeilla. Eli noista työajoista sai inspiraatioita aina kotiin vietäväksi, ikkunoiden pesusta lähtien.

Nimimerkki Kirshi

Väärä Raija

Ohjaajana toimiessani ilmoitin työntekijälle, että menee lomittamaan Raijalle. Tämä oli aikana ennen lomitusnettiä. Muutamia päiviä myöhemmin tiedustelin Raijalta, että miten on mennyt loma. Hän oli ihmeissään kysymyksestäni, loma? Ei ole lomittajaa näkynyt. Soitin lomittajalle, hän oli kyllä Raijalla lomittamassa, mutta naapurin Raijalla, joka oli ollut hyvin iloinen yllättävästä lomasta. Enpä ollut muistanut, että kylällä oli kaksi Raijaa.

Nimimerkki viisiässää

Uusi vuosi navetassa

Oli tavallinen uudenvuoden lomitus 2000-luvun alussa. Kotiväki oli mökissä muutaman sadan kilometrin päässä. Uudenvuoden aattona työparin (harjoittelijan) kanssa ihmeteltiin, miksi lanta ei mene ulos vaan nousee sisälle. Käytössä oli vanhanaikainen lantakone kettingillä. Juhlahumussa kukaan ei vastannut meille: ei isäntä, ei päivystys, ei työkaverit. Vihdoin saimme juhlan keskeltä kiinni yhden iäkkään työkaverin.

Ymmärsimme, että kettinki on poikki, etsikää kettinkiä. No me kaksi blondia kädet kaulaan asti lannassa etsimme sitä kettinkiä lorista. Ei sitä löydetty, varmaan kädet olivat liian lyhyet.

Päätimme, että keitetään kahvit ja viedään kärryillä lannat ulos. Kahvinkeitin on, kahvi on, mutta suodatin puuttuu… Ei hätää, hengityssuojasta tehtiin sopiva kahvisuodatin.

Meni muutama tunti lisää, kun saimme puhdistettua navetan lannasta.

Olisi voinut lähteä kotiin, kunnes yksi ihana hieho päätti alkaa poikimaan. Toki poikimista pitää odottaa ja auttaa vasikka maailmaan 🙂

Päätimme tilata pizzaa navettaan ja odotella vuoden vaihtumista ja uuden elämän syntymistä.

Zanna Lavrucenoka

Tempaavia tarinoita lomituksesta -kampanjan säännöt

Kampanjan tavoitteena on tuoda näkyvyyttä lomituspalvelujen 50-vuotisjuhlavuodelle, maatalousyrittäjien työn tärkeydelle ja maatalouslomittajan työlle ja sen tärkeydelle maatalousyrittäjien hyvinvointipalveluna.

Kampanjan järjestää Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Kampanja alkaa 25.1.2024 ja päättyy 31.12.2024. Kyselyyn voi vastata kesäkuun loppuun asti 2024.

Kampanjaan voi osallistua Melan nettisivujen kautta.

Tempaavia tarinoita lomituksesta -kyselyyn voi vastata maatalousyrittäjä, lomituksen paikallisyksikön työntekijä, lomittaja sekä tai muu henkilö, joka on ollut tekemisissä lomituspalvelujen kanssa.

Mela valitsee kampanjaan osallistuvien henkilöiden tarinoista julkaistaviksi Melan nettisivuilla ja jakaa niitä somessa. Tarinoista saatetaan koostaa myös erillinen julkaisu. Mela voi tarvittaessa lyhentää julkaistavia tarinoita tai muokata niiden kieliasua.

Henkilötietoja kerätään ja tallennetaan väliaikaisesti (v. 2024) kampanjan järjestämiseksi. Kyselyyn vastatessaan vastaaja valitsee, julkaistaanko tarina nimellä vai nimimerkillä. Henkilötiedoista nimeä, puhelinnumeroa, lähiosoitetta, postinumeroa, postitoimipaikkaa käytetään mahdollisen yllätyspalkinnon lähettämiseen.

Tarinat, joita ei julkaista kampanjan aikana, poistetaan kampanjan päätyttyä.

Kampanjaan osallistujat voivat perua osallistumisensa lähettämällä peruutusviestin osoitteeseen lomitus(at)mela.fi.

Ota yhteyttä

Soita asiakaspalveluumme 029 435 2650

Lähetä suojattua sähköpostia

Hae Mela-asiamiestä

Välitä viljelijästä -yhteystiedot

Anna palautetta

Jätä yhteydenottopyyntö