Ohita valikko

Maatalousyrittäjien psyykkinen oireilu vähenemään päin

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela teetti Kantar TNS Agrilla kyselyn, jolla selvitettiin, millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat työhyvinvointinsa. Kysely on jatkoa vuonna 2017 aloitetulle työhyvinvointibarometrille. Tulosten mukaan maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa on nähtävissä pientä positiivista kehitystä vuodesta 2017 alkaen. Maatalousyrittäjät kokevat psyykkisiä oireita vähemmän ja stressi on hivenen vähentynyt. Puolet yrittäjistä kokee työn iloa ja tyytyväisyyttä työhönsä. Huomionarvoista on, että nuoremmat (alle 40-vuotiaat) yrittäjät kokevat eniten työn iloa.

Masentuneisuus vähentynyt

Myönteistä on, että psyykkisiä oireita, univaikeuksia lukuun ottamatta, koetaan koko ajan vähemmän. Erityisesti masentuneisuus on vähentynyt. Masentuneisuuden kokemukset ovat nyt alhaisimmillaan vuodesta 2017 lähtien. Vuosi sitten masentuneisuutta tai alakuloa koki neljäsosa (25 %) vastaajista. Nyt sitä koki reilu viidesosa vastaajista (22%).

Myös stressin kokeminen on vähentynyt jonkin verran viimeisen neljän vuoden aikana. Stressiä ilmoittaa kokevansa melko tai erittäin paljon viidennes (20 %) vastaajista. Stressin ja psyykkisten oireiden kokeminen on yleisempää tuotantoeläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla. Samoin se on yleisempää suuremmilla tiloilla sekä nuoremmilla (alle 40-vuotiailla) yrittäjillä.

Yleisimmät psyykkiset oireet olivat voimattomuus tai väsymys, joita 44 % vastaajista kertoi kokeneensa viimeisen kuukauden aikana. Yleisimmin väsymystä koetaan lypsykarjatiloilla.

Yli puolet maatalousyrittäjistä kokee työn iloa

Tyytyväisyys omaan työhön on pysynyt lähes ennallaan. Noin puolet maatalousyrittäjistä (48 %) on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Selvästi yli puolet (53 %) vastaajista kokee myös työn iloa. Merkille pantavaa on, että nuorimmat yrittäjät, alle 40-vuotiaat, kokevat eniten työn iloa.

Positiivista on, että maatalousyrittäjät näyttäisivät palautuvan työkuormituksesta entistä paremmin. Jopa 70% vastaajista kokee sekä palautuvansa riittävästi maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta, että pystyvänsä irtautumaan riittävästi vapaa-ajalla tilan töistä.

Maatalousyrittäjien työkykyarviot ovat hieman kohentuneet vuodesta 2017. Asteikoilla 0-10 koettu työkyky oli 7,2 (2017:7,0). Maatalousyrittäjät kokevat työkykynsä alhaisemmaksi kuin muut ammattiryhmät. Tämä johtunee muun muassa fyysisesti raskaasta ja tapaturma-alttiista työstä. Vastaajista jopa 45 % ilmoittaa, että on joutunut työskentelemään myös sairaana, mikä on huolestuttavaa tapaturmariskin ja palautumisen kannalta.

Kohentuneista tuloksista huolimatta, työkyvyn tukitoimia tarvitaan edelleen

– Uskaltaisin toivoa, että barometrin myönteiset tulokset kertovat siitä, että apua on rohkeasti haettu jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Välitä viljelijästä -projekti auttaa kuormittavissa tilanteissa. Vastikään tehdyn lisensiaattitutkimuksen mukaan projektin toimenpiteet ovat olleet varsin vaikuttavia ja parantaneet selvästi koettua työkykyä, toteaa Melan työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari.

Vaikka barometrin tulokset ovat monin paikoin hieman kohentuneet, on ennaltaehkäisevässä työssä ja palveluissa vielä paljon kehitettävää.
– Henkinen kuormitus on edelleen melko korkealla tasolla verrattuna aikaisempiin maatalousyrittäjiä koskeviin tutkimuksiin. Myös maatalousyrittäjien työkykyarvio on edelleen alhaisempi kuin muilla työssäkäyvillä. Näiden seurauksena maatalousyrittäjien työkyvyttömyyseläkealkavuus on myös suurempi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Työsarkaa työkykyä ylläpitävässä palveluissa siis riittää, toteaa Saari.

Barometrin avulla kehitetään työhyvinvointipalveluita

Vuosittaisen barometrin tiedot auttavat kehittämään vaikuttavia sekä asiakaslähtöisiä työhyvinvointia ja työkykyä tukevia palveluita.

– Asiakkaidemme työkykyriskin pienentämiseksi ja tätä tavoitetta tukevien palveluidemme kehittämiseksi tarvitsemme tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin tilasta, selkiyttää Saari.

Kysely toteutettiin nettikyselynä osana Kantar TNS Agrin toteuttamaa Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 4457 kappaletta. Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Vastaajista 978 kuului lypsykarjatalouteen, 561 muuhun nautakarjatalouteen, 175 sikatalouteen, 1375 viljanviljelyyn, 763 muuhun kasvinviljelyyn ja 605 muihin tuotantosuuntiin.

Lisätietoja tuloksista:
Työkykytiimin vetäjä, Pirjo Saari, puh. 0400 341 390, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lisätietoja tutkimuksen toteuttamisesta:
tutkimusjohtaja, Reijo Pirttijärvi, puh. 040 865 2363, Kantar TNS Agri

Barometrin tulokset kuvina

Ohita sosiaalisen median syöte

Tästä puhutaan nyt @Melaviestinta

Ota yhteyttä

Soita asiakaspalveluumme 029 435 2650

Lähetä suojattua sähköpostia

Hae Mela-asiamiestä

Anna palautetta

Jätä yhteydenottopyyntö