Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa pientä kohentumista
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela teetti Kantar TNS Agrilla barometrin, jolla selvitettiin millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat työhyvinvointinsa. Kysely on jatkoa vuonna 2017 aloitetulle työhyvinvointibarometrille. Tulosten mukaan maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa on nähtävissä pientä positiivista kehitystä parin viimeisen vuoden aikana. Maatalousyrittäjien kokema stressi on hivenen vähentynyt ja työkyky koetaan jonkin verran paremmaksi. Myös työn ilo ja työtyytyväisyys ovat kohentuneet. Erityisesti nuorempien alle 40-vuotiaiden yrittäjien työtyytyväisyys ja työn ilo ovat lisääntyneet.
Selvästi yli puolet vastaajista kokee työssään iloa ja innostusta
Selvästi yli puolet (56 %) vastaajista ilmoitti, että kokee työssään iloa ja innostusta. Tilanne on jonkin verran parantunut parin vuoden takaisesta (53 %). Myös työtyytyväisyydessä on nähtävissä pientä kohenemista; nyt yli puolet (51 %) ilmoittaa olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä, kun vastaava luku vuosi sitten oli 45 %.
Merkillepantavaa on, että etenkin alle 40-vuotiaat yrittäjät kokevat työn iloa ja ovat tyytyväisiä työhönsä. Jopa 73 % alle 40-vuotiaista ilmoittaa kokevansa iloa ja innostusta työstään. 63 % kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen työhönsä maatalousyrittäjänä.
Koettu työkyky kohentunut ja stressiäkin koetaan hieman vähemmän
Pieni myönteinen kehitys näkyy myös koetussa stressissä. Melko tai erittäin paljon stressiä kokee noin viidesosa (21%) vastaajista, kun kaksi vuotta sitten stressiä koki neljännes vastaajista. Stressin kokeminen on yleisempää eläintiloilla kuin vilja- tai muilla kasvinviljelytiloilla.
Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet viimeisen kuukauden aikana pitkäkestoisesti muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta, voimattomuutta, väsymystä tai uniongelmia. Psyykkisen oireilun kokemukset näyttävät pysyneen suhteellisen samanlaisina parin vuoden aikana. Psyykkisestä oireilusta yleisintä on voimattomuus tai väsymys, joita kertoi kokeneensa 45 % vastaajista viimeisen kuukauden aikana. Yleisimmin väsymystä koetaan lypsykarjatiloilla. Muistin tai keskittymiskyvyn heikentymistä, masentuneisuutta sekä uniongelmia oli kokenut noin neljäsosa vastaajista.
Koetuista oireista huolimatta koettu työkyky on kohentunut jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2017 työkyvyn keskiarvo oli 7, kun se tänä vuonna oli 7,3 (asteikolla 0–10).
Tulosten myönteisestä vireestä huolimatta työkyvyn tukitoimia tarvitaan
– Vaikka barometrin antamat tulokset antavat viitteitä siitä, että maatalousyrittäjien työhyvinvointi on mennyt myönteisempään suuntaan, riittää ennaltaehkäisevässä työhyvinvointityössä vielä työsarkaa, toteaa Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari.
Tulosten mukaan stressiä koetaan vähemmän ja työtyytyväisyydessä on nähtävissä positiivista virettä, mutta henkinen kuormitus on edelleen korkealla tasolla verrattuna aikaisempiin vastaaviin tutkimuksiin tai muihin ammattiryhmiin. Myös työkykyarvio on edelleen alhaisempi kuin suomalaisilla palkansaajilla keskimäärin. Tämä heijastuu muun muassa siihen, että maatalousyrittäjillä on suurempi työkyvyttömyyseläkealkavuus verrattuna moniin muihin ammattiryhmiin.
– Toivottavasti myönteiset tulokset kertovat myös siitä, että apua on osattu hakea aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi Melan Välitä viljelijästä -projekti tarjoaa maatalousyrittäjille luottamuksellista keskusteluapua ja ostopalvelusitoumuksia muun muassa erilaisiin terapiamuotoihin, kertoo Saari.
Barometrin avulla pyritään pienentämään työkyvyttömyysriskiä
– Haluamme seurata asiakkaidemme työhyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tulosten perusteella pyrimme toteuttamaan entistä vaikuttavampia ja tarpeeseen tulevia työhyvinvointitoimenpiteitä. Onnistuessamme voimme pienentää asiakkaidemme työkyvyttömyysriskiä ja auttaa heitä saamaan lisää terveitä työvuosia. Barometri palvelee tarvettamme hyvin, koska siinä on mukana yleisesti käytettyjä, työhyvinvointia ja jaksamista kuvaavia mittareita, täsmentää Saari.
Mela toteutti vuosittaisen työhyvinvointibarometrin nettikyselynä osana Kantar TNS Agrin toteuttamaa Datalaari-tutkimusta (vastaajia 987 kappaletta). Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Miehiä vastaajista oli 874, naisia 113.
Lisätietoja tutkimuksen tuloksista
työhyvinvointitiimin tiiminvetäjä Pirjo Saari p. 040 034 1390, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta
tutkimusjohtaja Reijo Pirttijärvi, p. 040 8652363, Kantar TNS Agri
