Maatalousyrittäjien työtyytyväisyys on kasvanut ja psyykkinen oireilu sekä kuormitus ovat vähentyneet
Maatalousyrittäjien työhyvinvointi on vahvistunut kahdessa vuodessa. Kaikki työhyvinvointia ja psyykkistä kuormitusta kuvaavat mittarit ovat parantuneet. Myös työkyky koetaan selvästi aiempaa paremmaksi.
Tulokset selviävät Melan Kantar Agrilla teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat nykyisen työhyvinvointinsa ja työkykynsä. Kysely jatkaa vuonna 2017 alkanutta työhyvinvointibarometria.
Maatalousyrittäjät ovat entistä tyytyväisempiä työhönsä
Tulosten mukaan lähes puolet maatalousyrittäjistä (48 %) on tyytyväisiä työhönsä, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 42 %. Tyytyväisimpiä ovat nuoret yrittäjät, suurimpien tilojen yrittäjät sekä muuta nautakarja- tai emolehmätaloutta harjoittavat.
Myös työn iloa koetaan selvästi aiempaa enemmän: vuonna 2024 sitä koki 47 prosenttia ja vuonna 2026 jo 55 prosenttia vastaajista. Psyykkinen oireilu, kuten masentuneisuus, unettomuus, voimattomuus ja ärtyneisyys, on vähentynyt selvästi. Myös stressiä koetaan aiempaa vähemmän: nyt melko tai erittäin paljon stressiä kertoo kokevansa 22 prosenttia vastaajista (2024: 24 %). Eniten psyykkistä oireilua ja stressiä kokevat nuorimmat yrittäjät, suurimpien tilojen yrittäjät sekä eläintilalliset.
Vaikka nuoret ovat tyytyväisimpiä työhönsä, kokevat he eniten psyykkistä oireilua
Vaikka nuorin, alle 40-vuotiaiden, ikäluokka on tyytyväisimpiä työhönsä ja kokee eniten työniloa, on heillä samaan aikaan myös eniten psyykkistä oireilua. Nuorista maatalousyrittäjistä noin puolet kertoi kokevansa voimattomuutta ja väsymystä, kun taas kaikista vastaajista vastaava osuus oli 40%. Nuorista ärtyneisyyttä kertoi kokevansa 43% (kaikista vastaajista 31%) ja masentuneisuutta 27% (kaikista vastaajista 20%).
Erittäin positiivista on kuitenkin se, että nuoret kokevat työkykynsä selvästi paremmaksi kuin kaksi vuotta sitten.
”Tyhy-barometrin mukaan nuorimman ikäryhmän työkyky on laskenut vuodesta 2018 lähtien, mutta nyt siinä on ensimmäistä kertaa vuosiin nähtävissä selvä nousu. Vielä kaksi vuotta sitten alle 40-vuotiaat yrittäjät antoivat työkyvylleen arvosanaksi 7,5, mutta nyt arvio on noussut jo lähes kahdeksaan. Tulosta voi selittää ainakin se, että nuoret kokevat palautuvansa työstä ja pääsevänsä irtautumaan siitä paremmin kuin kaksi vuotta sitten. Lisäksi heidän kokemansa psyykkinen oireilu, kuten voimattomuus, masentuneisuus ja ärtyneisyys, on vähentynyt selvästi”, toteaa yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melan työkykypalveluista.
Työstä palaudutaan paremmin
Kokemukset palautumisesta ja mahdollisuudesta irtautua työstä ovat parantuneet kahden vuoden takaiseen verrattuna. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) kertoo palautuvansa riittävästi työn kuormituksesta, kun vuonna 2024 osuus oli 62 %. Lähes yhtä moni (66 %) kokee pääsevänsä vapaa-ajalla riittävästi irtautumaan maataloustyöstä (2024: 60 %). Heikoimmin työstä palautuvat ja irtautuvat lypsykarjatilalliset, suurimpien tilojen yrittäjät ja nuoret maatalousyrittäjät.
Myös sairaana työskentely on vähentynyt. Nyt 43 prosenttia vastaajista kertoo joutuvansa työskentelemään sairaana (2024: 47 %).
Työkyky koetaan selvästi paremmaksi
Tulosten perusteella työkyky on kohentunut merkittävästi. Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan työkykyään asteikolla 0–10. Työkyvyn keskiarvoksi saatiin 7,3, kun se kaksi vuotta sitten oli 6,8. Parhaaksi työkykynsä kokevat suurimpien tilojen yrittäjät ja nuoret yrittäjät. Myönteistä on erityisesti se, että alle 40-vuotiaiden yrittäjien pitkään jatkunut työkyvyn lasku näyttää kääntyneen nousuun.
”Tämä on erittäin myönteinen kehityssuunta, sillä alan tulevaisuus on yhä pienemmän ruoantuottajajoukon käsissä. Siksi on tärkeää, että meillä on mahdollisimman työkykyisiä ja hyvinvoivia nuoria yrittäjiä”, kiteyttää Saari.
Barometrilla kerätään tietoa työhyvinvoinnin muutoksista
Mela kerää työhyvinvointibarometria vuosittain saadakseen tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa tapahtuvista muutoksista. Joka toinen vuosi kysely toteutetaan osana Kantar Agrin Datalaari-tutkimusta ja joka toinen vuosi osana Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimusta. Tämänvuotinen kysely toteutettiin osana Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta verkkokyselynä maalis–huhtikuussa 2026. Vastauksia saatiin yhteensä 3407.
Tutkimuksen vastaajajakauma päätuotantosuunnan mukaan luokiteltuna oli seuraava: maitotiloja 13 %, nautatiloja 9 %, sikatiloja 3 %, muita kotieläintiloja 6 %, viljatiloja 37 %, muita kasvitiloja 22 % sekä muita tiloja 9 %. Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan Ruokaviraston tilastojen perusteella.
Lisätietoja tuloksista:
Pirjo Saari, yksikönpäällikkö, Mela, puh. 0400 341 390, pirjo.saari(at)mela.fi
Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta: Reijo Pirttijärvi, Kantar Agri, puh. 040-8652363
