Tutkimus: Fyysisesti kuormittavissa maa- ja metsätalouden töissä jaksaminen vaatii monenlaista tukea
Maa- ja metsätalouden työurien kestävyysnäkymistä on saatu tuoretta tietoa. Alat ovat tärkeitä ruoan tuotannon, huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden kannalta. Laaja seurantatutkimus antaa rohkaisevan kuvan alan työllisten sopeutumiskyvystä. Sivutoimisilla yrittäjillä on vähemmän haasteita työssä jaksamisessa.
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus Työurien kestävyys Melan vakuuttamilla fyysisesti kuormittavilla aloilla tarkasteli työkyvyttömyyden esiintyvyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä vuosina 2010–2021. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisesti kattavaa aineistoa, joka mahdollisti pitkän seurannan ja ammattiryhmäkohtaisen tarkastelun.
Työurien kestävyyden kannalta on myönteistä, että MYEL-vakuutetuilla aloilla päätoimisesti toimivat maatalousyrittäjät, metsänomistajat, poronhoitajat ja kalastajat pysyvät työelämässä yhtä todennäköisesti kuin muutkin työlliset. Lisäksi alan sivutoimiset yrittäjät pysyvät työelämässä vieläkin todennäköisemmin. Moni päätoimisista kuitenkin harkitsee alan vaihtamista tai maatalousyritystoiminnan harjoittamista sivutoimisesti.
– Maa- ja metsätaloudessa alanvaihto on todennäköisempää kuin muilla aloilla. Erityisesti naiset ovat todennäköisiä alanvaihtajia. Alan vaihtaminen on todennäköisintä pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen ulkopuolella, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.
– Tulosta selittänee alan rakennemuutos. Kotieläintuotanto painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä myös tuotannon lopettaminen on suurinta, toteaa johtaja Päivi Wallin Melasta.
– Sivutoimisuuden vaikutuksiin olisi hyvä perehtyä vielä tarkemmin. On mahdollista, että näiden ammattien kuormitus on hallittavampaa ja että sivutoimet näin tukisivat sitä kautta jaksamista, hyvinvointia ja jopa työurien kestävyyttä, Ropponen pohtii.
Sivutoimisten parempaa työssä jaksamista voi selittää myös se, että sivutoimisilla yrittäjillä on yleensä työterveyshuolto palkkatyönsä kautta. Maatalousyrittäjistä työterveyshuollon palvelut on hankkinut vain noin neljännes.
Tuki- ja liikuntaelinoireet ja nuorten yrittäjien tukeminen vaativat huomiota
Seurantatutkimus vahvistaa, että tuki- ja liikuntaelindiagnoosit ovat edelleen yleisin sairauspoissaolojen syy etenkin päätoimisilla maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Sairauspäivärahaa saaneista naisia oli enemmän kuin miehiä.
Erikoissairaanhoidon käyttö kasvoi erityisesti vuosina 2020–2021, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleisempää niillä MYEL-vakuutetuilla, joilla ei ollut sivutoimea.
Tutkijat suosittelevat MYEL-vakuutetuille seuraavia tukitoimia ja ennaltaehkäisyä edistämään työkykyä:
- seurantaa, tukea ja ohjausta niille, joilla ilmenee tuki- ja liikuntaelinoireita
- seurantaa, tukea ja ohjausta nuorille ja ikääntyneille
- seurantaa, tukea ja ohjausta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Lisäksi toimenpiteiden vaikutusten ja työhyvinvoinnin kuvaamiseen kaivataan uusia seurantamittareita, jotka reagoivat nopeammin ja herkemmin kuin vuosittain päivittyvät rekisteritiedot.
– MYEL-vakuutetuilla aloilla tarvitaan tukea erityisesti työuran alkuvaiheeseen, ja tähän tulemme erityisesti panostamaan jatkossa. Mela pyrkii myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn neuvonnalla, koulutuksilla ja viestinnällä, toteaa yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melan työkykypalveluista.
Tutustu tutkimukseen
Lue lisää Melan rahoittamasta hankkeesta
Työurien kestävyys Melan vakuuttamilla fyysisesti kuormittavilla aloilla | Työterveyslaitos
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos, puh. 043 825 1392, annina.ropponen@ttl.fi
Erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, puh. 043 820 0698, johanna.kausto@ttl.fi
Tutkija Elina Ahola, Työterveyslaitos, puh. 050 473 3789, elina.ahola@ttl.fi
Melan lisätietojen antajat
Yksikönpäällikkö Pirjo Saari, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh 0400 341390, pirjo.saari@mela.fi
Tiiminvetäjä Arja Peltomäki-Vastamaa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh. 0400 320535, arja.peltomaki-vastamaa@mela.fi
