Haastattelussa työkykyneuvojat Eija ja Marko
Maatalousyrittäjän arjessa ei aina vältytä työkykyä kuormittavilta tilanteilta. Haastattelimme työkykyneuvojistamme Eijaa ja Markoa, jotka kertoivat työstään maatalousyrittäjien tukena ja antoivat esimerkkejä tilanteista, joissa työkykyneuvojan tarjoamasta neuvonnasta ja avusta voi olla hyötyä.
Kuka olet ja mitä teet Melassa?
Eija: ”Olen Eija Tammela ja toimin työkykyneuvojana Melan varhaisen tuen palveluissa Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Asiakkaitani ovat sekä maatalousyrittäjät että poronhoitajat.”
Marko: ”Olen Marko Kiiveri ja työskentelen Melan varhaisen tuen palveluissa työkykyneuvojana. Työtäni teen maatalousyrittäjien kanssa Uudellamaalla sekä ammattikalastajien kanssa Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.”
Mikä se semmoinen työkykyneuvoja on ja mitä se tekee?
”Olimme kahdeksan vuotta Välitä viljelijästä -projektityöntekijöitä, ja kun toimintamme viime vuodenvaihteessa vakinaistettiin, muuttui se varhaisen tuen palveluiksi ja meistä tuli työkykyneuvojia. Teemme liki samaa työtä kuin projektinkin aikana, mutta nyt välitämme viljelijöiden lisäksi myös poronhoitajista ja kalastajista”, Eija kertoo.
”Työkykyneuvoja tukee yrittäjää työkyvyn mukanaan tuomissa haasteissa, joista voi olla itse vaikea päästä eteenpäin”, jatkaa Marko. Hän muistuttaa, että työkyky on moninainen kokonaisuus, johon liittyvät niin fyysiset, taloudelliset kuin sosiaalisetkin haasteet. ”Näihin haasteisiin paneudutaan sitten yhdessä ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja, jotka tukevat yrittäjää jatkamaan eteenpäin. Välillä se voi olla myös sitä, että mietitään vaihtoehtoja, miten työuraansa voi jatkaa muuten kuin yrittäjänä. Meillä ei ole valmiita vastauksia, vaan niitä mietitään yhdessä ja me työkykyneuvojat tuemme yrittäjää valintojen edessä ja haasteiden läpikäymisessä”, Marko lisää.
Minkälaisissa asioissa voit auttaa?
”Näiden liki yhdeksän vuoden aikana on tullut eteen asioita lähes kaikesta, mikä ihmistä ja maatilaa voi kohdata”, sanoo Eija. ”Talousasioissa olen ollut paljon mukana, ja työ on aloitettu aina selvittämällä ensin kokonaistilanne, ja sitten on mietitty, mitä tehdään tilanteen korjaamiseksi. Velkojien kanssa on sovittu maksuaikoja ja rahoittajien kanssa neuvoteltu joustoja, jotta maksuvalmiutta on saatu kohennettua. Näissäkin tilanteissa stressiä helpottaa paljon jo se, että on joku, jonka kanssa miettiä ja puhua”, Eija huomauttaa.
Myös erilaisia ihmissuhdekriisejä on tullut vastaan paljon – sekä sukupolvien välisiä kriisejä että parisuhdekriisejä. Eijan mukaan työkykyneuvojan tärkein työkalu on korvat, joilla kuunnellaan kaikkia osapuolia. ”Sitten puhutaan yhdessä ja nostetaan kissat pöydälle. Tiukkoja keskusteluja on ollut, mutta kun muutaman tunnin puhumisen jälkeen osapuolet ovat saaneet hampaankolot tyhjiksi, sopivat riidat ja halaavat toisiaan, on ollut mukava ajella kotiin”, hän toteaa.
Parisuhdeasioissa onkin saatu hyviä tuloksia. Marko nostaa esimerkkinä tilanteen, jossa yrittäjäpariskunta hakeutui työkykyneuvojan vastaanotolle parisuhdehaasteiden vuoksi. ”Olin pariskunnan kanssa itse yhteydessä muutaman kerran ja asiat etenivät myös terapeutin avulla. Muutamaa vuotta myöhemmin tapasin pariskunnan eräällä Melan järjestämällä kurssilla, missä he kertoivat, että nykyisin menee hyvin ja että he olivat saaneet paljon apua terapiasta”, hän kertoo.
Markolla on muitakin konkreettisia esimerkkejä erilaisista ihmissuhdekriiseistä ja niissä annetusta avusta: Eräällä maatilalla mietittiin mahdollista sukupolvenvaihdosta, mutta jatkajaa ei oikein ollut, eikä luopuja tiennyt, miten asiassa edetä. ”Yrittäjän kanssa kartoitettiin ensin tilannetta ja mietittiin yhdessä, keitä muita asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan. Ennen toista tapaamista yrittäjä keskusteli lastensa kanssa, ja yksi heistä olikin mukana tapaamisessa. Tilan tulevaisuuden varalle laadittiin ensin puolivuotis- ja sitten viisivuotissuunnitelma, ja nyt projektissa oli mukana jo toinenkin yrittäjän lapsista”, Marko kuvailee.
Markon oma rooli on ollut lähinnä keskustelun ylläpitäjänä ja asioiden puheeksi ottajana. ”Ylipäätään avoin keskustelu ja avoimuus kaikessa ovat mahdollistaneet projektin viemisen eteenpäin, vaikka vielä onkin paljon tehtävää. Projekti jatkuu, ja tapaan yrittäjää sekä mahdollisia jatkajia puolen vuoden välein. Sukupolvenvaihdoksen on edelleen tarkoitus tapahtua kolmen vuoden kuluttua”, hän kertoo tämänhetkisestä tilanteesta.
Työkykyneuvojaan voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun oma työ, työskentelytavat tai työkyky syystä tai toisesta mietityttävät. ”Eräs yrittäjä pyysi minut käymään miettiessään omia työtapojaan ja sitä, voisiko omaa työtä helpottaa apuvälineiden avulla tai tekemällä jotakin toisin. Yrittäjällä alkoi jo olla ikää ja varsinkin niveliä särki”, Marko kertoo. Hän teki tilakäynnin yrittäjän luokse, ja he kävivät läpi erityisesti niitä kohtia työssä, jotka eniten aiheuttivat kipua ja ongelmia. ”Mietimme työn helpottamista työkierron avulla, sillä tilalla oli käytettävissä toinenkin työntekijä. Yrittäjä otti yhteyttä myös työterveyshuoltoon selvittääkseen, mitä apua heillä on tarjota tilanteeseen”, Marko kuvailee heidän yhdessä pohtimiaan ratkaisuvaihtoehtoja.
Marko tapasi yrittäjän toisen kerran, jolloin tämä kertoi saaneensa työterveyshuollosta kipuja helpottavia tukia sekä kipulääkityksen. ”Tutkimukset työterveyshuollossa jatkuvat edelleen. Toisen työntekijän kanssa oli tehty suunnitelma työkierrosta, jotta fyysisesti raskaat työtehtävät jakautuvat tasaisemmin. Yrittäjän kanssa keskusteltiin myös muun muassa elinkeinotuesta, jonka kautta saattaisi olla mahdollisuus esimerkiksi työkykyä ylläpitäviin apuvälineisiin. Kokonaisuutena yrittäjän tilanne näyttää nyt kuitenkin hyvältä ja on mennyt parempaan suuntaan”, hän summaa.
Miten sinuun saa yhteyden ja uskallanko ottaa yhteyttä?
”Totta kai uskallat. Jos yhtään miettii, että asiat painavat, kannattaa ottaa yhteyttä”, rohkaisee Eija. ”Voihan se olla, että pelkkä puhuminenkin jo helpottaa elämää”, hän jatkaa.
”Matalalla kynnyksellä voi soittaa, ja voidaan yhdessä pohtia, kuinka edetään eteenpäin”, kehottaa puolestaan Marko. ”Mikäli soittaminen tuntuu vaikealta, voi minulle lähettää yhteydenottopyynnön”, hän lisää.
Kiitos haastattelusta, Eija ja Marko!
Markon ja Eijan lisäksi Melassa työskentelee myös 12 muuta työkykyneuvojaa ympäri Suomen. Löydät kaikkien työkykyneuvojien yhteystiedot Melan nettisivuilta: Työkykyneuvojien yhteystietojen haku. Nettisivuilla voit halutessasi jättää työkykyneuvojalle myös yhteydenottopyynnön.
Lue lisää työkykyneuvojien palveluista: Työkykyneuvonta
Työkykyneuvojistamme Susann Rabb palvelee myös ruotsinkielisiä asiakkaitamme. Myös hänen yhteystietonsa löydät työkykyneuvojien yhteystietojen hakutoiminnosta.
