Njuike navigašuvnna meattá

Badjeolbmo sadjásašveahkki

Badjeolbmo sadjásašveahki ulbmilin lea doarjut badjeolbmo barggus veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid.

Jos badjeolmmoš buohccá dahje bártida, de son sáhttá ordnet alccesis sadjásašveahki. Ohcamuša sadjásašveahkkerievttis seahtá guođđit Melai ovdal sadjásašveahki álgima. Mela máksá buhtadusa bálvalusa buvttadeaddjái sadjásašveahki maŋŋel.

Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija nanne jahkásaččat buhttenvuloš sadjásašveahkkediimmuid eanemusmeari. Sadjásašveahki sáhttá geavahit eanemustá 90 beaivvi kaleandarjagis.

Diimmut, mat buhttejuvvojit ja eanemusbuhtadus

Buhtadusa eanemusmearri dárkkistuvvo jahkásaččat bálkágerddoniin.

Jahki 2023 2024
Diimmut, mat buhttejuvvojit 175 200
Eanemusbuhtadus 19,43 euro diimmus 20,42 euro diimmus

Geas lea vuoigatvuohta badjeolbmo sadjásašveahkkái

Dus lea riekti badjeolbmo sadjásašveahkkái, go deavddát čuovvovaš eavttuid:

  • dus lea lágas mearriduvvon MYEL-oadju boazodoalus
  • dus leat okto dahje duinna seamma dállodoalus ássi vuollel 18-jahkásaš mánáin ovttas unnimustá 50 lohkobohcco
  • it oaččo dievas bargonávccahisvuođaealáhaga
  • it oaččo dievas ealáhaga sturrosaš veajuiduhttindoarjaga
  • it oaččo bargoealáhaga
  • du fitnodagas eai leat váttisvuođat EU:a eanadoallosuorggi stáhtadoarjjanjuolggadusaid mielde.

Lohkobohccuid mearri dárkkistuvvo ovdal sadjásašveahkkeáigodaga nannejuvvon boazologahallamis. Sáhtát almmuhit iežat ohcamušas bohccuidlogu nuppástusaid, maid bálgosa stivra lea dohkkehan.

Jos sadjásašveahkki joatkašuvvá badjel 7 beaivvi, sadjásašveahkkeohcamuššii dahje buhtadanohcamuššii seahtá laktit doaktára, buohccedivššára dahje dearvvašvuođadivššára duođaštusa du bargonávccahisvuođas.

Guođe sadjásašveahkkeohcamuša ovdal bargguid álggaheami

Sadjásašveahki sáhttá buhttet dušše, jos sadjásašveahkkeohcamuš lea ollen Melai ovdalgo go sadjásaš álggahii bargguidis.

Sáhtát ohcat sadjásašveahki juogo nu ahte

Jos sáddet ohcamuša rávdnjepoasttain, geavat suddjejuvvon rávdnjepoastta. Vállje suddjejuvvon rávdnjepoastta vuostáiváldin Badjeolbmuid sadjásašveahkki.

Sadjásašveahkkeohcamušas sehtet leat unnimustá čuovvovaš dieđut:

  • sadjásašveahkkeohcamuš
  • sadjásašveahki álginbeaivi
  • sadjásašveahki ohcci namma ja riegádanáigi.

Daga čálalaš sadjásašveahkkeohcamuša álo ovdal ođđa sadjásašveahki álgima. Sadjásašveahki seahtá ohcat ođđasit, vaikko sadjásašveahkis livččii ovtta beaivvi gaska. Jos seamma sadjásašveahkki joatkašuvvá boatkka haga, de ođđa sadjásašveahkkeohcamuša ii dárbbaš dahkat.

Spiehkastagat sadjásašveahkkevuoigatvuođa ohcangeatnegasvuhtii

Sierra ohcamuša it dárbbaš bargat, juos

• leat juo doaimmahan Melai duođaštusa bargonávccahisvuođas guoskevaš sadjásašveahki álggedettiin, dahje
• it leat vel doaimmahan Melai ovddit sadjásašveahkkeohcamuššii gullevaš buhtadusohcamuša.

Gii sáhttá bargat sadjásažžan

Sadjásažžan sáhttá bargat ovdabearranregistarii merkejuvvon bálvalusa buvttadeaddji, gii ii leat du bearašlahttu. Sáhtát dárkkistit YTJ:s, leago bálvalusa buvttadeaddji ovdabearranregistaris.

Du sadjásažžan ii sáhte bargat

  • náittosguoibmi dahje ovttasorru
  • du dahje du guoimmi vuollel 18-jahkásaš mánná, mánáidmánná dahje adopterejuvvon mánná, gii ássá bissovaččat duinna seamma dállodoalus
  • fitnodat, man ovdalis namuhuvvon olbmot oamastit ollásit dahje oassái.

Bargu, mii buhttejuvvo

Buhtadus máksojuvvo dakkár bargguid ovddas, maid don livččet dahkan iežat, du bearašlahtu dahje bálgosa lohkui.

Barggut sáhttet leat ovdamearkka dihte

  • bohccuid čohkken, rátkin ja njuovvan
  • bohccuid guođoheapmi
  • bohccuid gárdun ja lassebiebman
  • bohccuid mearkun
  • návdevahágiid ohcan ja návdevahágiid dustenbargu
  • bealdovahágiid eastin
  • fuođardeapmi bohccuid lassebiebmama várás
  • boazoáiddiid huksen ja divvun (jos dasa ii leat juolluduvvon almmolaš ruhtadeapmi)
  • boazobuktaga ovddosdikšun dalle, jos dan lea buktaga seailuma dáfus vealtameahttun dahkat.

Buhtadusa ohcan

Oza buhtadusa sadjásašveahki čuovvovaš kaleanddarmánotbaji loahpa rádjai. Jos sadjásašveahkki joatkašuvvá máŋga kaleanddarmánotbaji áigge, muitte ohcat buhtadusa ovddit mánotbaji sadjásašveahkkediimmuin álo čuovvovaš mánotbaji loahpa rádjai.

Deavdde buhtadanohcamuša ja sádde dan Melai.

Golut eai buhtaduvvo, jos:

  • jos du bearašlahtu livččii sáhttán bargat sadjásačča barggu,
  • barggu várás lea mieđihuvvon eará almmolaš ruhtadandoarjja,
  • bargu gullá du bargguide, go leat bargooktavuođas dahje bargogohčusoktavuođas bálgosii,
  • bargu gullá du luohttámuš- dahje hálddahusbargui dahje sullasaš bargui, dahje
  • bargu čohkiida dakkár boazobuktaga ovddosdikšumis, mii ii leat buktaga seailuma dáfus vealtameahttun.

Mela addá mearrádusa sadjásašveahkkevuoigatvuođas ja buhtadusas, mii máksojuvvo. Sáhtát ohcat mearrádussii nuppástusa, nu ahte doaimmahat Melai Davvi-Suoma hálddahusriektái čujuhuvvon váidaga.

Go buohccát dahje bártidat:

  1. Sádde sadjásašveahkkeohcamuša

    Sádde sadjásašveahkkeohcamuša Melai. Sihkkarastte, ahte ohcamuš lea ollen mearrái (omd. leat ožžon vástádusa iežat teakstadihtui).

  2. Almmut sadjásašveahki dárbbus

    Almmut sadjásašveahki dárbbus boazoisidii.

  3. Ordne sadjásačča

    Ordne alccet sadjásačča, gii lea merkejuvvon ovdabearranregistarii ovdal barggu álggaheami.

  4. Daga buhtadanohcamuša

    Daga buhtadanohcamuša, masa bivddát maid buvttadeaddji vuolláičállosa. Lavtte buhtadanohcamuššii boazoisida cealkámuša. Sádde buhtadanohcamuša Melai nu, ahte dat lea ollen dohko sadjásašveahkis čuovvovaš kaleandarmánotbaji loahpa rádjai.

Váldde oktavuođa

Oktavuohtadiedut