Kela ja Mela kustantavat kuntoutusta työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Kuntoutusta Kelasta
Kela kustantaa monenlaista kuntoutusta eri kohderyhmille. Sillä on vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, kuntoutuskursseja ja sopeutumisvalmennskursseja eri sairauksia sairastaville, psykoterapiaa ja ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta eli ASLAK-kursseja. Kela maksaa kuntoutusajan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös muussa kuin Kelan kuntoutuksessa oleville.

Lisää Kelan kuntoutuksesta
 

Kuntoutusta Melasta
Mela kustantaa maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL-kuntoutus) ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaan (MATA-kuntoutus). MYEL-kuntoutusta voi saada, jos työkyky on heikentynyt niin, että entisen työn jatkaminen entisellään ei ole enää mahdollista, mutta kuntoutuksella ansiokyky vielä säilyisi. MATA-kuntoutusta voi saada vain työtapaturmassa vammautunut ja ammattitautiin sairastunut.

Lisää Melan kuntoutuksesta

Aslak-kuntoutus
Ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus, ASLAK on työikäisille tarkoitettu varhaiskuntous, jolla kohennetaan työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa. Se kohdentuu lähinnä alle 50-vuotiaisiin, joilla on työkyvyn alentumaa ennakoivia oireita.

ASLAK antaa henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman. Kurssilla vahvistetaan voimavaroja, etsitään keinoja työn kuormitustekijöiden poistamiseen ja opetellaan oikeita työtapoja.

Työterveyshuolto voi koota alueensa viljelijöistä ryhmän, jolle hakee ammattikohtaista kurssia. Viljelijä tekee tuolle kurssille henkilökohtaisen hakemuksen Kelaan liittäen hakemukseen B-lääkärintodistuksen. Hakemukset seuraavan vuoden kurssille on jätettävä viimeistään toukokuussa.

ASLAK-kurssien pituus on noin 20 päivää kolmessa jaksossa. Kela maksaa kurssin ajalta ansionmenetyskorvauksena kuntoutusrahaa. Kurssi oikeuttaa sijaisapulomitukseen, joten kurssiaikaa ei tarvitse ottaa vuosilomasta.

Jos haluat ASLAK-kurssille, ota yhteys työterveyshuoltoosi.

TYK-valmennus
Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli TYK-toiminta kohdentuu ikääntyneisiin, lähinnä 40–60-vuotiaisiin, joilla sairaus jo haittaa olennaisesti työtä ja työkyky on alentunut tai uhattuna.

TYK-valmennuksen pituus on noin 35 päivää kolmessa jaksossa. Se voi olla laitos- tai avokuntoutusta tai niiden yhdistelmää. Kurssilla tehdään henkilökohtainen kuntoutumissunnitelma ja kokeillaan uusia toimintatapoja, jotka voisivat auttaa jaksamaan työssä.

Jos haluat hakeutua TYK-kurssille, ota yhteys työterveyshuoltoon. Pääsyn ehtona on, että työterveyshuolto on selvittänyt kuntoutustarpeesi ja että työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole parantaneet selviytymistäsi työssä. Kuntoutushakemuksen teet B-lääkärintodisuksen kera Kelaan.

TYKin ajalta on oikeus sijaisapulomitukseen ja Kelan kuntoutusrahaan.

Kuntoutus vaivan mukaan
Kelalla on sairausryhmäkohtaisia kuntoutuskursseja muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivoja, sydänsairautta ja reumaa sairastaville. Kuntoutuskurssi voidaan toteuttaa laitoksessa tai se voi olla avokurssi, jolloin osallistujat yöpyvät kotonaan. Kuntoutuksen tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen tai säilyttäminen. Niitä toteuttavat kuntoutuslaitokset ympäri maata.

Kelan sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään eri sairausryhmille, mm. homepölykeuhkoon sairaustuneille viljelijöille. Kurssilaisia valmennetaan tulemaan toimeen sairautensa kanssa.

Kela kustantaa työkvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi myös psykoterapiaa, joka voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsivälle korvataan fysikaalista hoitoa.

Kuntoutuksiin hakeudutaan lääkärin ja Kelan paikallistoimiston kautta. Kuntoutukset voivat oikeuttaa myös sijaisapulomitukseen kuntoutusajalta.