Peruspalveluministeri Paula Risikko avaa Espoossa Työ ja hyvinvointi maaseudulla 2008 -teemavuoden tammikuun 17. päivänä 2008. Teemavuoden järjestäjinä ovat Työterveyslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, ProAgria Maaseutukeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) sekä paikalliset työterveysyksiköt. Tällä hetkellä 40 prosenttia maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyshuollon asiakkaiksi. Teemavuoden aikana tavoitteena on kasvattaa liittyneiden määrää 10 prosentilla. Teemavuoden tavoitteena on lisätä myös kiinnostusta oman työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen.
Hyvän käytännön mukaiset työterveyshuollon terveystarkastukset seuraavat maatalousyrittäjän fyysistä ja psyykkistä työkykyä kahden vuoden välein ja mahdollisuus sairaanhoitosopimukseen turvaa riittävän tiheän terveyden seurannan. Varhainen puuttuminen mahdollisiin terveysongelmiin helpottaa kuntoutustarpeen havaitsemista ja vähentää merkittävästi työkyvyttömyysriskiä.
Työterveyshuollon tilakäynnit ovat avainasemassa ennalta ehkäistäessä työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja ammattitauteja. Maataloustyön kuormittavuus näkyy erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyytenä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin maatalousyrittäjällä yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi maatalousyrittäjille sattuu muita ammattiryhmiä enemmän vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia.
Teemavuoden aikana markkinoimme työterveyshuoltoon liittymistä kirjeiden, esitteiden ja muun viestinnän avulla. Teemavuosi näkyy lehdistössä ja muissa medioissa. Pidämme turvallisia työtapoja esillä tapahtumissa ja kiinnitämme huomiota myös henkilöriskeihin ja työssä jaksamiseen. Lomituksen ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistäminen tukee jaksamista ja on yksi teemavuoden tavoitteista. Työterveyshuoltoon liittymistä vauhditetaan joka MTK-tuottajaliiton alueella järjestämällä messuja, tapahtumia tai viemällä työterveyshuoltoasiaa tapahtumiin, joihin maatalousyrittäjät muutoinkin osallistuvat. Työterveyshuoltoa markkinoidaan myös ruotsinkielisten tuottajaliittojen alueella, sekä kalastajille ja poronhoitajille.
Kunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä, jonka asiakkaita lähes kaikki työterveyshuoltoon liittyneet maatalousyrittäjät ovat, on muuttumassa mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johdosta. Palvelujärjestelmän kitkaton toiminta on tärkeää, jotta työterveyshuoltoon liittyminen innostaisi. Työterveysyksiköiden kehitystyön tuloksena tulee varmistaa palvelujen alueellinen kattavuus, saatavuus ja laatu. Tällä hetkellä maatalousyrittäjien työterveyshuollon toimivuudessa on alueellisia eroja.
Työterveyshuollon tilakäyntejä on pystytty aktivoimaan vuoden 2007 alusta tietyissä tilanteissa neuvojatilakäynneillä hyvin kokemuksin. Tulevaisuudessa maatalousyrittäjä voi valita oman työterveyshuollon palvelun tarjoajan. Mahdollisuuksia maatalousyrittäjien työterveyshuollon palvelun tarjoajilla on.
Teemavuoden toimijat toivovat, että päättäjät ymmärtäisivät ennalta ehkäisevän työterveyshuoltotyön merkityksen niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Terveyden ylläpitäminen on keskeisin hyvinvoinnin tekijä. Maatalousyrittäjien työ ja toimintaympäristö muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Maatalousyrittäjän hyvinvointia tukevien yhteistyötahojen tulee seurata muutosta ja kehittää toimintoja uusien tarpeiden mukaan.
LISÄTIETOJA
Johtaja Kaarina Knuuti, MTK, puh. 040 557 4220
Osaamiskeskuksen johtaja, prof. Kaj Husman, Työterveyslaitos, puh. 0500 671 006
Kehittämispäällikkö Pekka Terhemaa, ProAgria Kymenlaakso, puh. 020 747 3414
Toimistopäällikkö Erkki Eskola, Mela, puh. 0500 448 065